Tutulta siis näyttää, ei mitään uutta auringon alla.
Kuplakin on saatu valmiiksi ja siitä tuli melko ihana!
Värit on tummemmat ja vähän likaisemmat livenä kuin tässä kuvassa. Mutta aivan ihana tämä on!
Kuplaan tein tyynynpäälliset tyynyihin. Lanka on puuvillaa, Dropsin Muskattia. Oliver on auton nimi, muut ovat volkkarin logoja. Logot sommittelin knitpro ohjelman avulla.
Oikein ihanaa uuttavuotta kaikille ja toivottavasti ensi vuonna tavataan useammin!
Uudeksivuodeksi voi tehdä vaikkapa blinipannukakkua ja nauttia sen kanssa 100vuotiskuoharia.
Malli: Tissi
Lanka: Novita 7 veljestä n. 27g/tissi
Puikot: 3,5mm
Tissit ovat tärkeitä.
Muun muassa Tayssiin kerätään tissejä ja näin sinäkin voit tehdä oman tissisi.
Niin ja se kupla... se näyttää nykyään tältä!
Ekassa kuvassa värit ovat oikeammat. Värithän ovat alkuperäiset kuplan värit, tietysti vuodelta 1955 niinkuin autokin.
]]>
Malli: Katjun norokämmekkäät
Lanka: Noro Silk Garden 39-41g/pari
Puikot: 4,5mm
Nämä kämmekkäät ovat kyllä varsin nopsat tehdä ja kivat. Yksinkertainen ja kaunis malli, kuten Noro-lanka ansaitsee. Vielä tuota mallia Katju ei ole julkistanut mutta ehkäpä jossain vaiheessa :)
Kämmekkäiden lisäksi tehtiin Pepin kanssa jalkakylpysuolaa eskaritädeille.
Ohje on Ellisin blogista.
Ruusuöljyn löytäminen tästä kaupungista oli vähän haasteellista, mutta onneksi kaverilta sitä löytyi. Ruusunnuppuja minulla oli valmiina saippuajutttujen takia :)
Yhdelle eskaritädille laitoimme jalkakylpysuolan tilalle lahjakortin paikalliseen konditoriaan, hän kun on tuoksuallergikko enkä halunnut aiheuttaa vahingossakaan allergista kohtausta.
Pakettien tarkoitus oli siis antaa eskaritädeille vähän hemmotteluhetkiä arkeen raskaan raadannan jälkeen. Tykkäsivät ilmeisesti kovasti. Kaikki kiitos heille. Lapseni on kasvanut tuossa vajaassa vuodessa ihan valtavasti ja on nyt valmis koulutielle.
Eskaritodistus ja kukka saatu :)
Meillä on myös alkanut täällä pieni projekti.
Mulle ilmoitettiin että mulle on hommattu kesäauto.
Volkswagen Kupla 1.2l vuosimallia 1955
Tämä oli siis lähtökohta, ja nyt tämä auto on toistaiseksi ajokunnoton vaikka tuossa kunnossa ajoinkin tällä.
Tämä uusitaan täydellisesti.
Kaikki maalipinnat ja sisustus uusitaan täysin. Jos jonkinlaista osaa on tilattu Paruzzilta ja HotCarsilta, jotka selkeästi ovat VW-harrastajien taivaita. Muutama sikamakea juttu tulee tähän myös mutta ne paljastettaneen vasta kun auto on valmis. Sen voin sanoa että vihreeltä vaikuttaa ;)
]]>Madeiran pääkaupunki, Funchal, ylhäältä käsin.
Funchalissa oli meidän hotellikin, Fourwievs Monumental. Kiva hotelli jossa kaikki tuntui pelaavan. Paitsi kylpypyyhkeet. Kylpypyyhkeitä on erilaisia. Hotellihuoneissa valkoisia, allasalueilla punaisia ja kylpylässä vaaleanruskeita. Eikä niitä pitänyt sekoittaa keskenään. Allasalueelle ei mennä valkoisella eikä ruskealla pyyhkeellä. Ja punaisia pyyhkeitä sai vain respasta. Kummallinen pyyhehärdelli.
Maanantai meni ihmetellessä mutta tiistaina kävelimme hotelliltamme Cabo Giraolle asti. Osassa on lasilattia ja huimat näkymät alas. Jopa minä, heikkohermoinen kamalasta korkean paikan kammosta kärsivä ihminen, menin lasilattialle, vain sen takia että kipuaminen tuonne oli ollut tuskien taival. Fiksumpi olisi ehkä mennyt taksilla tai linja-autolla mutta tämähän oli aktiiviloma ;)
Takaisin hotellille tulimme kuitenkin taksin kanssa, koska pimeys olisi luultavasti meidät yllättänyt.
Paikallisia siirtolapuutarhoja kaupungissa, samanlaisia kun meilläkin, viljelykset tosin erilaiset. Tyypillisesti banaania ja passionhedelmää, mutta myös papaijaa, avokadoa, banaanipassionhedelmää ynnä muuta viljeltiin.
Tämä maa oli jo annettu hotellin käytettäväksi mutta kun tuli lama, Funchalin kaupunki päätti antaa maan kaupunkilaisille jotta he saisivat viljellä täällä jotain ja näin ollen saisivat jotain edes suuhunsa.
Madeiralaiset banaanit ovat pieniä mutta sitäkin makeampia.
Paikallista herkkua espadakalaa banaanilla tuli myös maistettua, varmasti ensimmäisen ja viimeisen kerran. Ei ehkä mieleiseni makuyhdistelmä, mutta toisaalta, veikkaan ettei madeiralaisetkaan välittäisi karjalanpaistista :D
Kauniita maisemia, palmuja, ylämäkiä ja alamäkiä.
Tämä on kuvattu kasvitieteellisen puutarhan levähdyspaikalta.
Kävimme Nunnien laaksossa retkellä. Tämä kuva on otettu ylhäältä Eira do Serradon näköalapaikalta. Itse kylä oli varsin yksinkertainen ja pieni, vuorien ympäröimä. Nykyään tuonne menee tunneli joka helpottaa kylän asukkaita paljon.
Taatelikakkuja tuli ostettua ja eucalyptuslikööriä jota baarin pitäjä tekee itse. Eucalyptuspuut viihtyvät viileämmissä paikoissa joten nunnien laakso on täydellinen kasvupaikka niille.
Madeiran itäiseen osaan tutustuimme jeeppisafarilla. Kuljettajamme oli hassunhauska huumoriveikko joka ilostutti meitä jutuillaan ja pelotteli vähän vuoristoteillä :D Emme saaneet selville miten hän pystyi tietämään ettei ketään tule vastaan kapeilla vuoristoteillä. Ehkä ei mistään...
Ajelimme osan ajasta myös metsäautoteillä joilla saa liikkua vain luvan kanssa, ja tyypillisesti ne on pidettävä auki palomiesten kulkuväylänä. Metsää, merta, vuoria, vuonoja ja kaupunkia tuli nähtyä samalla reissulla.
Paras reissu täällä, otettiin Tjäreborgin kautta retki, eikä paha hinta mielestäni kokopäiväretkestä, 44e/hlö ja lounas 11e/hlö johon kuului alkukeitto, pääruoka, jälkiruoka ja pullo viiniä kahteen naiseen :)
Pico do Arieiro, korkein paikka minne Madeiralla pääsee autolla. 1818m
Pilvet näkyvät tuolla alapuolellamme.
Muutamalla pienellä levadapätkällä tuli käveltyä. Kaunista ja mikä tärkeintä, saaren vaarallisin eläin on pieni sisilisko, ei edes käärmeitä ole täällä.
Madeiran rannat näyttävät enemmän tai vähemmän tältä. Jyrkkää kalliota ja vain yksi aito hiekkaranta. Pari niitä on rakennettu saharan hiekkaa avuksi käyttäen mutta pääsääntöisesti uiminen tapahtuu hotellien uima-altailla joka sopi minulle varsin mainiosti.
Alunperin olin ajatellut että valassafarilla olisi kiva käydä. Kuulimme että tähän aikaan ei liiku valaita joten jätimme sen sikseen. Delfiineitä olisi varmasti näkynyt.
Madeiran vanhaa vuoristotietä. Näistä suurin osa on jo suljettu vaarallisuutensa vuoksi. Iso uusi moottoritie ja paljon tunneleita on nykyään. Jeeppikuljettaja sanoikin "Nowadays Madeira is like a cheese, holes everywhere".
Kaktuksia, kukkia, vehreää luontoa. Kolibrinkukkia kasvoi joka paikassa. Aloe veraa oli kanssa runsain mitoin ja paljon myytiin kaupoissa aloe vera-tuotteita.
Osin rakennettu, osin luonnontilainen uima-allas Porto Monizissa.
Osuimme Madeiralle ajankohtaan jolloin katolilaiset juhlivat karnevaaleja. Paljon tuosta ei nähty, väkeä oli niin paljon, mutta tunnelma lienee tärkein! Kauniita pukuja ja yli 800 tanssijaa ympäri Madeiraa.
Tulipa tuosta lähetys suorana televisiossakin.
Ihmisväkeä karnevaaleissa ja valaistuja palmuja.
Itse kaupungilla tuli parina päivänä pyörähdettyä, shoppailemassa jne. Niitä kuvia en nyt kuitenkaan laita tänne mutta sentään yksi kuva pitää laittaa. Taideovi taidekadulla. Melko kiva!
Mitä muuta jäi mieleen Madeiralta?
Hyvin omillaan toimeen tuleva itsehallintoalue. Hedelmiä on, kasviksia on. Viljaa emme nähneet mutta paikalliset tekivät maissileipää joten maissia siellä ainakin on. Kanaloita ja lehmiä on ja kalaa tietysti Atlantti täynnä.
Kierrätys on todella hyvää. Madeiralla ei ole omaa kaatopaikkaa joten kaikki pyritään kierrättämään, jopa hotellihuoneessa oli omat lokerot lasille, muoville, paperille ynnä muille.
Jota ei saada kierrätettyä, lähetetään Portugaliin.
Ystävällisiä ihmisiä, osin voi johtua siitäkin että turisti on täällä päätoimeentulon lähde joten turistille ei sanota ei.
Hintataso oli alhainen ravintoloissa suomeen verrattuna mutta esim. vaatteet olivat samoissa hinnoissa kuin suomessa.
Madeiraviiniä tuli maistettua mutta ei sekään kauhean hyvältä maistunut suussa.
Madeiralla tehdään myös rommia ja brandyä mikä oli yllätys minulle ja paikallista Ponchaa, jonka jätin kokeilematta suosiolla.
Paljon suomalaisia, ruotsalaisia, brittejä ja saksalaisia. Japanilaiset kameroineen puuttuivat kokonaan mikä oli hämmentävää. Ihmetytti että aika suuri osa turisteista on melko iäkkäitä, luulisi heillä olevan hankaluuksia mäkien kanssa, mutta toisaalta, he varmasti nauttivat pääasiassa hotellin altaalla auringosta ja taksithan kuljettavat minne tahansa melko edullisesti.
Vuoristossa oli kylmää mutta alhaalla Funchalissa lämpötila oli päivisin 18-23 astetta joten kelit sattuivat todella kohdilleen ja taisi vain kerran sataa koko loman aikana.
Aurinkovarastot siis täytetty, tällä jaksaa kevääseen asti :)
Malli: Leaving Cowl Ravelryssä ilmaismalli
Lanka: Wollmeise Twin WD Gianduia 65g
Puikot: HiyaHiya 3,5mm
Alkuperäiseen verrattuna lisäsin yhden mallikerran joka oli ehkä liikaa koska nyt tämä on käyttäjälleen vähän lörppänä. Ehkä olisi siis vain pitänyt tehdä vähän pieni ennemin kuin vähän iso.
Mutta kaunis on, tätä ehkä fiksaillaan vähän fleecen avulla.
Ihkulankahyllyni pursuilee jo liikaakin, ehkä näitä ihanuuksia pitäisi käyttää enemmän eikä vain silitellä niitä?
Niinhän sitä luulisi. Miksi puikoillani on siis jälleen seiska veikkaa? ...
Malli: Tavissukat, koko 45
Lanka: Jämsän huopatehtaan Retu-sukkalanka 120g
Puikot: 3,00mm ja 3,50mm
Tavissukat myös, kokoa 45. Näyttävät kyllä isommilta kuin edelliset.
Lanka: Jämsän huopatehtaan Retu-sukkalanka 131g
Puikot: 3,00mm ja 3,50mm
Sukat on kuvattu 42 koon jaloissa joten saattaa vähän isohkoilta vaikuttaa ;)
Retu-sukkalanka on ihana. Kestävä ja rouhea sukkalanka. Tällä langalla on täysin eri tarkoitus kuin esimerkiksi Wollmeisella mutta silti se on ihanaa, toisella tavalla vain.
Sääli ettei tätä lankaa enää tehdä. Jälleen yksi suomalainen lanka hävinnyt maailman kartalta :( Vuorelman konkurssi oli myös ikävä isku suomalaiselle kädentaidolle. Vuorelman Veto on varmasti ihanin suomalainen lanka mitä olen neulonut, neuletuntumaltaan. 105 vuotta käsityöhistoriaa häviää yhtäkkiä.
Mutta takaisin Retu-sukkiin, syylinkeihin niinkuin tilaaja sanoo. Tarkkaavaiset huomaavat että alimmat sukat ovat keskenään erilaiset. Koska lanka uhkasi loppua kesken, yhdistelin eri värejä. No nyt tämä lanka on todellakin minulta loppu ja syylingit tilannut mies näitä tilaa jossain kohtaa lisää.
Otan siis vastaan Retua jos sinulla ylimääräisiä lojuu kaapeissa. Lisäksi otan vastaan ehdotuksia mitä Retu-langan tilalle voisin tarjota.
Malli: Tavissukat koko 39
Lanka: Novita 7 veljestä raita 94g
Puikot: 3,5mm
No sitä Novitaa. Ja kyllä, vaikkei lanka suosikkeihini kuulu niin tätäkin tulee välillä ostettua ja myös Novitalla on tärkeä osa suomalaisessa käsityöhistoriassa ja nykypäivässä myös.
Novitaa saa kaikkialta, marketeista ja pikkukaupoista. Ja se on tärkeää ajatellen heitä joilla ei ole lankakauppaa lähellä ja kaikki eivät netistä halua/voi tilata.
No jottei vaikuttais liian pehmeältä niin pitänee sanoa että voishan se laatu olla piirun verran parempaa ;)
Hermothan siinä meni mutta valmista tuli
Malli: Converse-tossut malli nimeltään Reaverse koko 38
Lanka: Novita 7 veljestä 174g
Puikot: 3,5mm
Virkkuukoukku: 3,00mm ja 3,50mm
Malli: Converse-tossu malli nimeltään Reaverse koko 42
Lanka: Novita 7 veljestä 207g
Puikot: 3,5mm
Virkkuukoukku: 3,50mm ja 4,00mm
Vaikka hampaita kiristeltiin ja hiuksia harottiin niin silti oli aika kiva tehdä tällaista työtä jossa piti lukea ohjetta miltei koko ajan aivottomien sukkien ja huivien jälkeen.
Mutta nythän olen sitten kaikki kuopat jo käynyt tässä mallissa että nythän jopa tietäisi mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Luulen kuitenkin ettei näitä tule lisää tehtyä mutta hei, vannomatta paras!
Koska yksityiskohdat ovat kivoja...
Converse-tossut toimitettiin tietysti Converse kenkälaatikossa ;)
]]>Jotenkin ovat kivoja vaikka ei ole kyllä yhtään ikävä kasarimuotia.
Malli: Polvarit, oma sovellus Koko 42
Lanka: Regia Fluormania paksumpi versio 158g
Puikot: 3,5mm
Itselle muistiin yksityiskohtia. Joustinta 15cm, varsi yhteensä 40cm, 15s/puikko ylhäällä, joustimen jälkeen kavennetaan 6cm välein 2 silmukkaa niin että jää 13s/puikko. Vahvistettu kantapää.
Olen jumiutunut myös polvisukkiin eikä se tunnu ollenkaan pahalta. Simppeleitä neuloa, kiva pitää. Polvisukat teen aina napakaksi että pysyvät ylhäällä jatkossakin.
Malli: Junasukat (ties kuinka monennet...)
Lanka Regia Fluormania 4-säikeinen 28g
Puikot: HiyaHiya 2,25mm
Kämmekkäät suurin piirtein tällä ohjeella
Lanka: Regia Fluormania ohuempi 38g
Puikot: HiyaHiya 2,25mm
Malli: Oma perinteinen polvarimalli, koko 37
Lanka: Regia Fluormania Color 6 (paksumpi DK-vahvuinen siis) 145g
Puikot: Hiya Hiya 3,5mm
Malli: Perussukka, oma sommitelma koko 35-36
Lanka: Regia Fluormania 6 ply 84g
Puikot: 3,5mm
Malli: Perussukka, oma sommitelma koko 39-40
Lanka: Regia Fluormania 6 ply 90g
Puikot: 3,00mm
Malli: Junasukat koko 22-24
Lanka: Regia Fluormania 6 ply 53g
Puikot: 3mm
Fluormaniaa on vieläkin onneksi paljon jäljellä.
On nämä vain kivan pirteitä. Kirkkaat värit on ihania.
Malli: Oma sommitelma, tavispipo
Lanka: Schoeller + Stahl Outlast 106g
Puikot: 6mm
Muistiinpanoja itselle: 15s/puikko, 8cm joustinta 2o 2n, sileän alussa lisäykset 2s/puikko. Sileätä 14cm, sen jälkeen kavennukset joka puikon lopussa ssk.
Tämän langan ostin joskus Riihimäen aseman viereisestä lankakaupasta. Lankakauppias oli kyllä hyvä myyjä sillä hän myi minulle 100% akryylilankaa. Kamalaa neulottavaa oli kun nitisi ja natisi.
Mutta saaja tykkäsi kovasti ja tuo lankakin ilmeisesti toimii oikein eli lämpimällä viileä ja viileällä lämmin.
Malli: Oma kehitelmä, koko 39
Lanka: Wollmeise Twin Grashüpfer ja Mörchen yhteensä 119g
Puikot: 2,5mm
Nämä meni synttärilahjaksi pojalle jonka partion lippukunnan värit ovat juuri tämä vihreä ja oranssi.
Halusin kokeilla vastaväriajattelua ja se osoittautui toimivaksi.
Wollmeise on ihana lanka neuloa.
Samaiselle tyypille tein joululahjankin teeman mukaisesti.
Malli: Tavislapaset kokoa mies
Lanka: Wollmeise Twin Grashüpfer ja Mörchen yht 67g
Puikot: 3mm
Näiden lisäksi olen aiemmin jo tehnyt pipon ja huivin enkä tiedä enää mitä tähän settiin lisäisin, mitä voisi vielä tehdä näillä sävyillä. Lankoja löytyy kyllä.
Malli: Oma, polvarit, aka rumasukat
Lanka: Regia Iglu Color sävy 8986 175g
Puikot: 3,5mm
Näistä en tykännyt ollenkaan miten väritys meni. Rumasukaksi ristin. Ei muuta sanottavaa.
Malli: Raitapolvarit SeijaP:n ohjeella koko 39
Lanka: Regia 6-fädig ja Regia Fantastico yht. 155g
Puikot: HiyaHiya 3mm ja 3,5mm
Näissä väritys meni taas nappiin vaikka aluksi mietitytti. Tykkään tästä Seijan mallista, kertakaikkisen kiva ja jaksaa tehdä ja käytännöllinen ennen kaikkea. Ekstrapitkä joustinneule on myös aika kiva.
Malli: Piirakkasukat koko 39
Lanka: Vanhaa Novitan 7 veikkaa, sitä oikein hyvää. Menekki 125g
Puikot: 3mm
Sukat on 42 kokoisessa jalassa joten oikeasti nuo eivät ole saajalleen niin pinkeät. Mallikerran oppi miltei kerralla ja oli looginen. Jotenkin en vain silti tykkää tämäntyylisistä sukista. Meni työkaverille.
Malli: Tavissukat, 8cm varret, koko 39
Lanka: Viking of Norway Raggen 112g
Puikot: 4,0mm
En tykännyt tästä värityksestä. Jokin siinä vain töksähti. Aina ei voi voittaa.
Malli: En Pointe tossut, koko n. 30-31
Lanka: Cascade 220 n. 90g
Puikot: 4,5mm
Tästä piti tulla joululahja toissajouluksi mutta kuinka ollakkaan, cascade huovuttui supertehokkaasti. Vuoden päivät makasivat häpeämässä nurkassa kunnes eräänä päivänä Peppi sanoi että nämä on pakko tehdä loppuun.
Neiti valitsi itse napit ja miltei suuttui kun sanoin että ei yhtään enempää nappia enää. Ovat olleet eskarissakin välillä jalassa, pohjiin laitoin Regian jarrutassut.
Malli: Muhkutossut, Drops koko 36
Lanka: Drops Eskimo 217g
Puikot: 6mm
Näistä piti tulla koko 39 mutta kas kummaa, kummallisen työjärjestyksen takia en edes tajunnut että näistä tulisi liian pienet. Nämä löysivät tiensä äidin joulupakettiin ja oli toivottu lahja. Äitikin oli paketin laittanut minulle. Siinä oli uudet villasukat. Mahottoman ihanaa.
Malli: Muhkutossut Dropsin ohjeilla koko 39
Lanka: Drops Eskimo 225g
Puikot: 6mm
Uusi yritys ja oikea kokokin tuli.
Malli: Drops 86-10 ja ruusun ohje täältä
Lanka: Panta Noro Silk Garden 35g ja ruusu Ruskovillan silkkivillalanka kaksinkertaisena virkattuna 35g
Puikot: 4,5mm ja ruusuun virkkuukoukku nro 4
Nopea tehdä ja käyttäjänsä näköinen. Tykkäsin kovasti.
Ruusu on irroitettava. Näitä haluan tehdä lisää.
Malli: Ruusu (rintakoru, huiviin jne.)
Lanka: Ruskovillan silkkivilla 59g, virkattu kaksinkertaisena.
Virkkuukoukku: 4
Koska halusin tehdä oikein muhkean ruusun pantaan, teinkin todella muhkun ensin ja tajusin että se näytti aivan naurettavalta ja tein puolet pienemmän ruusun sitten. Tämän tein koruksi jonka voi kiinnittää paikkaan kuin paikkaan.
Ruusu takaa. Ostin noita rintaneulapohjia Tallinnan koru/helmikaupasta jonka nimeä en muista. Oli matkan varrella Karnasta keskustaan.
Malli: Oma mukaelma
Lanka: Debbie Bliss Winter Garden 88g
Puikot: 8mm
Näistä Lontoon tuliaislangoista olen tehnyt kolme täsmälleen samanlaista pipoa joten en tylsistytä laittamalla niitä tähän kaikkia. Yksi taisi jäädä kokonaan kuvaamatta. Yhden tein miehelleni Jarnolle, on kehunut että on hyvän tuntuinen ja erittäin lämmin.
Malli: Shilling tehty large koolla
Lanka: Laurin villalanka 62g
Puikot: 3,5mm ja 4,0mm
Modauksia ohjeeseen verrattuna: Kolme mallikertaa ja sitten kavennukset ohjeen mukaan. Tuli sopivan kokoinen.
Meni appiukolle isänpäivänä kalenterin kanssa ja todistettavasti olen nähnyt että tätä käyttää. Malli on just passeli miehelle.
Malli: Wurm
Lanka: Wollmeise Twin WD Gianduia ja Grashüpfer yht 104g
Puikot: 3,5mm
Malli: Wurm nro 10
Lanka: Drops Merino Extra Fine 133g
Puikot: 3,5mm ja 4,0mm
Wurmien paluu. Kuin olisi kotiin tullut. Ehkä silti tykkään Revontulesta enemmän.
Olen jokseenkin urautunut selkeästi tiettyihin malleihin.
Ja hei, enää kaks valmistunutta jäljellä!
Ne ovat tietysti itseoikeutetusti...
Malli: Revontuli nro 21
Lanka: Aade Long Artistic 8/2 148g
Puikot: 4,5mm
Malli: Revontuli nro 22
Lanka: Vironvilla, ei Aade, joku toinen, ostettu Sadamarketin yläkerrasta 144g
Puikot: 4,5mm
Nämä huivit menivät Pepin eskariopelle ja hoitajille joululahjaksi viinipullon kera. Yksi Revontuli oli jo aiemmin valmistunut ja oli vain odottanut oikeata saajaa. Nämäkin tietysti totuttuun tapaan jätin viime tinkaan, alempi pingottui edellisenä yönä kuin mitä joulujuhlat järjestettiin.
Tällainen oli minun neulevuoteni.
Ja jotenkin neulominen on ollut aina kivempi vaihtoehto kuin bloggaaminen. Mutta hei, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Tässä vielä kokonaisvaltainen otos koko vuodesta.
Neulevuosi 2014.
Valmiiksi neulottu 8038g lankaa.
Erittäin hyvä saldo.
Nitkutus jatkuu ja taitaa jatkua myös käsityöt pienellä neidilläkin.
Joulupukki toi ompelukoneen.
Ihanaa vuoden alkua kaikille lukijoilleni, ja muistattehan osallistua edellisen postauksen arvontaan!
Jaksoikohan kukaan lukea tänne loppuun asti ;)
Tämä oli laajin versio joulutervehdyksestämme. Useimmille meni sama paketti mutta vaihtoehtoisesti joko salmiakki- tai konjakkisinapilla.
Eli salmiakkisinappia, konjakkisinappia, riisipuuron kuiva-aineet sekä ohje, Rocky Roadia, paahdettuja manteleita ja joululeipä. Kaikki pakattuna kestokassiin jonka kaavat on muovikassista otettu ja kankaat haettu kierrätyskeskuksesta.
Pitkästä aikaa käytin saumuriani ja saumurin käyttäminen muistui pikkuhiljaa mieleeni. Onneksi langat olivat valmiina sillä en olisi luultavasti muistanut mistä menee mikäkin lanka :D
Salmiakkisinapin ohje löytyy täältä, se oli kovin erikoinen mutta ei mikään turkinpippuripohjainen vaan aika lempeä. Mietimme kovasti minkä kanssa tämä kävisi parhaiten. Ehkäpä nakkien kanssa.
Konjakkisinapin ohje on maku-sivustolta ja Rocky Road kinuskikissalta, tosin keksit vaihdoin suolapähkinöihin.
Manteleiden ohje löytyykin jo blogista sillä niitä on tehty monta kertaa ja aina ne ovat yhtä toivottuja.
Joululeivän ohjeen sain Katjulta ja se tulee tässä.
Maan paras mallaslimppu: (ohjeesta tulee 3 leipää)
1 l appelsiinituoremehua
3 dl ruisjauhoja
3 dl kauraleseitä
3 dl Tuoppi-maltaita (liota n. 1 t tuoremehussa)
2 palaa hiivaa
2 dl siirappia
1 rkl suolaa
9,5 dl vehnäjauhoja
1. murenna hiiva kädenlämpöiseen mehuun
2. lisää kaikki aineet hyvin sekoittaen
3. kohota n. 1,5 t, taikinan tulee olla hyvin löysää
4. voitele 3 pitkää vuokaa ja jaa taikina niihin
5. paista 175 asteisessa uunissa 1 t
6. voitele leivät siirappivedellä (desi vettä ja pari rkl siirappia)
7. paista vielä puoli tuntia
Laita suuri osa tuoremehusta siis tuohon kaljamaltaan kanssa mutta säästä osa mehusta jotta sen voi lämmittää ja käyttää hiivan nesteeksi.
Tätä ohjetta ovat monet kyselleet kelle veimme joululeivän lahjaksi ja Katjulta kysyin luvan että saako reseptin julkaista. Kyllä saa ja nyt tekin voitte tehdä tuota mielettömän hyvää leipää!
Joulukorttimme näyttivät tänä vuonna tältä:
Nappi-idean bongasin jostain netin syövereistä :)
Koska käytin taannoin tarjouksen hyödykseni ja tilasin satokausikalenterin silloin kun niitä sai kaksi yhden hinnalla haluan tarjota teille tilaisuuden voittaa toisen setin itsellesi.
Voit voittaa satokausikalenteri 2015 + taskukirjan.
Arvontaa osallistuu jättämällä kommentin tähän postaukseen 4.1.2015 mennessä.
Nro 12. Sävy Rainbow, 172 grammaa
Nro 13. Sävy black-white, 130 grammaa. Tämä meni SeijaP:lle.
Nro 14. Sävy pink-purple, 144 grammaa.
Nro 15. Sävy Rainbow, 145 grammaa.
Nro 16. Tässä poikkeuksellisesti puikot nro 5,00mm, neliskanttiset. Sävy Pink, 170 grammaa.
Nro 17. Sävy Brown Black, 137 grammaa.
Nro 18. Sävy Brown Grey orange, 144 grammaa.
Nro 19. Sävy Blue. 162 grammaa.
Nro 20. Sävy black-white. 140 grammaa.
Näitä on nyt se 20 kasassa, ja veikkaan että loppuvuodesta tulee vielä muutama ainakin tehtyä. Paikallisten neulojienkaan ei tarvinnut tehdä interventiota minun ja Revontulien välille kun vähäksi aikaa lupauduin olemaan tekemättä näitä.
On se kiva malli.